sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Folded

Tämä neule valmistui jo tovi sitten, mutta jostain syystä muu elämä on vienyt ajan blogin päivittämiseltä. Parempi kai kuitenkin myöhemmin kuin ei silloinkaan?
 

Veera Välimäen suunnittelemat mallit miellyttävät kovasti minun silmääni. Ne ovat näennäisen yksinkertaisia, mutta sisältävät yleensä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ja selkeässä mallissa kauniisti värjätty lanka pääsee oikeuksiinsa. Oli jokseenkin vaikeaa valita, mitä tekisin ensimmäisenä. Päädyin lopulta Folded-puseroon.

Ja jotta hommasta ei tulisi liian helppoa, piti myös langanvalintaan käyttää suurta harkintaa. Raverly-sivuston yksi hienoimpia ominaisuuksia on mahdollisuus tutkia, mistä langasta muut ovat projektejaan tehneet. Koska toistaiseksi olen tehnyt lankahankintoja vain Suomesta, asetti langan saatavuus tietyt rajat. Valitsin langaksi Madelinetoshin Tosh merino lightin. Hankinta kävi vieläpä helposti, koska kesälomalla retkeilimme Jyväskylään ja pääsin käymään Titityyn puodissa.



Tästä projektista ei voi sanoa kuin että se oli alusta loppuun lähes puhdasta nautintoa. Lanka on ihanaa, malli upea ja ohje hyvin kirjoitettu. Tosh merino light on varsin riittoisaa lankaa, puseroon kului hiukan vajaa kolme vyyhtiä. Hupaisaa tosin on, että neule kylläkin painaa hiukan yli 300 g, vaikka vyyhtien piti oleman 100g painoisia. Mutta en toki valita.

Kuten sanottua, tykästyin kovasti sekä lankaan että suunnittelijaan. Lisää Tosh merino lightia on ostettu ja tällä hetkellä niistä on suunnitteilla Hay cardigan. Mikäli mieli ei muutu matkan varrella. Ihanista malleista ei todellakaan ole pulaa.

tiistai 16. elokuuta 2011

Neuloja reissaa

Kesälomalla tulee yleensä tehtyä ainakin jokin pieni reissu. Meidän reissumme suuntautui Jyväskylään, Tampereelle ja Sastamalaan. Perinteenä on, että reissuun kuuluu aina museo tai pari, yleistä kaupunkiympäristön ihmettelyä sekä shoppailua. Tarkemmin sanottuna mies koluaa antikvariaatteja ja minä lankakauppoja, paremman puutteessa käy myös mikä tahansa muu käsityöliike.

Reissun lankasaalis, noin 2 kiloa.

Tällä kertaa visiteerasin Jyväskylässä Tityyllä ja Poppelissa, Tampereella Merlettossa ja Lankamaailmassa sekä Sastamalassa Silmu&Solmussa. Tampereella olisin myös mennyt Lankaideaan, mutta liike oli vielä muuton vuoksi suljettuna.

Titityy oli melkeinpä oman matkani pääkohteita. Siellä on myynnissä ihanaisia lankoja, joita aiemmin olen päässyt ihastelemaan (ja tilaamaan...) vain verkkokaupassa. Olisin voinut ostaa melkein kaiken, mutta pysyin jotenkin tolkuissani ja pääsin ulos kuuden vyyhdin kanssa. Niistä kolme on Madelinetoshin Tosh merino lightia, joista on jo tulossa Folded-pusero.


Poppeli tuli vastaan puolivahingossa ja koska en oikein osaa poistua lankakaupasta ostamatta mitään, niin kartutin hieman sukkalankavarastojani. Sukkiahan aina tarvitaan, eikös?

Merletto oli mielestäni laajentunut sitten viime käyntini tai vaihtoehtoisesti muistini pätkii pahasti. Nappi- ja nauhavalikoimat ovat kunnioitettavat, mutta lopulta en ostanut niistä mitään kun en osannut päättää mitä haluaisin. Täältäkään en silti päässyt ilman ostoksia ulos, vaan hankin lukittavia silmukka/kerrosmerkkejä. Ne pääsivät jo käyttöönkin ja osoittautuivat erinomaisen toimiviksi.

Lankamaailmaan oli pikkuisen suunnistamista, se kun sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella. Meillä ei ole navigaattoria, joten ihan kirjallisilla ohjeilla edettiin. Hyvin löydettiin perille, pieni mutka tosin tuli tehtyä, sillä ohjeen kirjoittaja ei osannut enää tulkita omia sepustuksiaan... Lankamaailma oli suorastaan hämmentävä kokemus, sen verran paljon siellä oli lääniä ja lankoja. Ensimmäinen reaktio oli, että en osaa ostaa mitään kun kaikkea näyttää olevan niin paljon. Lähempi tarkastelu kyllä osoitti, että osa langoista oli sellaisia, jotka eivät millään muotoa minua kiinnostaneet. Sieltä löytyi kuitenkin langat kahteen työjonossa olevaan projektiin sekä kokeiluun Gjestalin Tindeä. Ihan kunnioitettavan säkillisen kanssa lähdin liikkeestä pois.
Silmu&Solmu on kiva liike, jossa olen käynyt ennenkin aina Sastamalassa käydessä eli käytännössä kerran vuodessa Vanhan kirjallisuuden päivien aikaan. Tällä kertaa en ostanut lankoja, vaan kahta suloista pöllökangasta sekä muutaman käsintehdyn napin.

Malttaakohan näitä edes käyttää mihinkään?

Niin, ja ne museot. Tällä kertaa kävimme Jyväskylässä Alvar Aalto -museossa, Sastamalassa Pukstaavissa ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Pukstaavi eli suomalaisen kirjan museo on todellakin käymisen arvoinen paikka. Suosittelen.

Pyhän Olavin kirkko

keskiviikko 3. elokuuta 2011

KYH-raporttia

Ihan ei mennyt niinkuin Strömsössä tämä kyhäily. Aloittaminen oli vallan hauskaa ja ideoita oli liiankin kanssa. Sitten tuli heinäkuu, helteet, työt ja muu elämä. Käsityöt ei siinä suuresti edistyneet, joten keskeneräisiä kyhäilyjä jäi useampikin. Yksi työ vaihtoi malliakin keskenkaiken lennossa. Tarkistuslaskenta osoitti, että aloitettuja töitä oli loppujen lopuksi 26 ja niistä valmistui 19. Ei paha sekään. Eiköhän ne loputkin siitä vielä valmistu.

KYH-työt
 
Tässä listattuna kaikki aloitetut työt, punaiset ovat vielä kesken:
#1 Verkkoponcho
#2 Bones-sukat
#3 Baktus
#4 Pikkujakku
#5 Pikkupupu
#6 Virkattu sydän
#7 Avaimenperä
#8 Kissa-kirjanmerkki
#9 Kirjamato
#10 Lehti-kirjanmerkki
#11 Junasukat
#12 Pallo
#13 Flower Pendant
#14 Lintunen
#15 Pallo 2
#16 Flower Pendant 2
#17 Pipo
#18 Halipupu
#19 Kämmekkäät
#20 Jänöjussi
#21 Pupuhelistinpupu
#22 Vauvan lapaset
#23 Lapsen sukat
#24 Vohvelirätti
#25 PikkuPöllö
#26 Homer-rätti

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Kaikenlaisia hullutuksia

Kesäyön hullutus eli KYH saavutti yhden etappinsa juhannuspäivänä. Siihen mennessä piti saada aloitettua 25 työtä. Hyvin on mennyt tähän asti, kaikki vaadittavat työt sain aloitettua ja ideoitakin jäi vielä jäljelle. 

Seuraava tavoite on sitten saada nuo valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Puolet (eli kaikki pikkuiset työt...) on valmiina, toinen puoli onkin sitten mitä suurimmassa määrin vaiheessa. Teoriassa on mahdollista saada kaikki tehtyä, mutta käytäntö voi osoittaa jotain aivan muuta. Mutta pääasia oli pitää hauskaa ja sitä on tosiaan ollut. Palaan näihin töihin tarkemmin sitten heinäkuun lopussa, toivottavasti saan silloin esitellä vain valmiita töitä!

Hullutukset yhtenä kasana

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Kangastuksia

Useimmin käsityöni syntyvät puikoilla tai koukulla. Mutta aina silloin tällöin yritän tehdä yhteistyötä myös ompelukoneen kanssa. Viime aikoina se tosin on jäänyt harkinnan asteelle, hivenen myös hankinnan asteelle.

Ompelukone löytyy, ihan kelvollisesti toimiva Bernette. Vaan eihän sitä pelkällä koneella mitään tee, tarvitaan toki myös kangasta. Lankavarastoni on kunnioitettavan kokoinen, kangasvarasto huomattavasti pienempi. Se vaikuttaisi kuitenkin olevan kasvamaan päin, sillä kankaita tulee vain lisää sen sijaan että niistä valmistuisi jotain. Mutta onhan se hyvä, että on varastoa inspiraation varalle.

Eilisellä kaupunkireissulla Eurokankaasta tuli mukaan paria kangasta ja kirjakaupasta ohjeistusta kirjan muodossa:



Pallokangas on Amy Butleria, oli erittäin vaikea valita mitä ostaisi. Useampikin olisi kiinnostanut, mutta reipas metrihinta hillitsi haluja. Ruutukangas ei ole mitään ihmeellisempää, peruspuuvillaa, mutta pidin väreistä. Kesämekkoja noista olisi tarkoitus loihtia, mutta nähtäväksi jää jotta mille kesälle...

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Hullutuksia

Kesäyön hullutukset ovat hyvässä vauhdissa. Yhden päivän myöhästyin aloituksesta, koska minulla oli sosiaalista elämää verkon ulkopuolella. Ja ensi viikolla työt häiritsevät pahasti hulluttelua. Alkuunsa aloittelin isompia projekteja, kuten ponchon, sukat, huivin ja pienen neulejakun. Kaikki ovat enemmän ja vähemmän alkutekijöissään, joten niistä lisää tuonnempana.

Koskapa seuraavaksi on mahdollista aloittaa uusia töitä vasta ensi viikonloppuna, otin tänään varaslähdön seuraaviin projekteihin. Värkkäilin kaikenlaista pientä ja tänään valmistuikin peräti kuusi työtä. Tässä kollaasi niistä:


Ylhäällä on virkattu sydän, joka päätynee jonkun joulukuuseen. Pieni pupu on rintamerkki ja sen vieressä avaimenperä. Alhaalla on kolme kirjanmerkkiä, kirjamato, lehti ja kissa. Lankana kaikissa on Novitan minikerät, joka on harvinaisen ärsyttävää etenkin virkkauksessa. Hajoaa säikeiksi ja tarraa kiinni itseensä. Mutta muuten ihan passeli lanka näihin pikkutöihin.

Seuraavaksi siirrynkin edistämään niitä muita hullutuksia. Jos töiden lomassa vain ehdin.

lauantai 21. toukokuuta 2011

Tilannepäivitys

Neule- ja virkkausrintamalla on hiljaista. Nimittäin valmistumisen suhteen. Kaikenlaista on tekeillä, mutta mikään ei valmistu. Matkahan se on tärkeä eikä päämäärä ja niin pois päin. Eikö vain?

Tästä lähtökohdasta onkin sitten vallan loogista, että ilmoittauduin mukaan KYH-tempaukseen. Kesäyön hullutuksen ideana on kesäkuun alusta juhannuspäivään aloittaa 25 työtä ja saada ne valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Päätön ajatus, mutta niin kovin hykerryttävän hauska!

Seuraavat pari viikkoa täällä sitten suunnitellaan ahkerasti, selataan nettiä, lehtiä ja kirjoa sekä pengotaan lankavarastoa. Ehkä, mahdollisesti, kenties tulee hankittua jotain uuttakin tätä tempausta varten. Mikä loistava tilaisuus testata uusia lankoja!

Koska kuvia valmistuneista töistä ei ole esittää, niin laitetaan sitten yhteen Iisakin kirkkoon liittyvä kuva. Jokunen vuosi sitten aloitin isoäidinneliöistä parisängyn päiväpeittoa. Nyt on tilkkujen yhdistämisvaihe jo hyvässä menossa, mutta tässä vaiheessa vasta mallailtiin ja lajiteltiin tilkkuja, yhdessä avustajan kanssa:

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Tiskirätti, tiedän sen...

... mutta ylpeä sellainen. Sielun Veljiä mukaillakseni.

Pienenä välityönä syntyi tiskirätti. Ihan perusmallia, kiinteitä silmukoita takareunoihin virkaten. Ohje Tove Fangin kirjasta Nyt virkkaamaan!, vaikka eipä tällaiseen varsinaisesti ohjetta tarvitakaan. Lankana Lanaknitsin Allhemp6 hamppulanka. Aika jäykkää ja karkeaa lankaa, mutta tähän tarkoitukseen varmaan ihan sopivaa. Rätti pitänee käyttää vielä pesukoneen kautta, että saisi vähän imukykyä.

Koko noin 28 x 28 cm
Lähikuva silmukan takareunaan virkatuista kiinteistä silmukoista

Ylläoleva tiskirätti ei kuitenkaan ole se varsinainen ylpeydenaihe, vaikka toki olen tyytyväinen, että vähintäänkin vuoden miettimisen ja langan kaappimarinoinnin jälkeen jotain valmistakin syntyi. Ei, se varsinainen ylpeyden aiheuttaja on tämä:


Niin, se on tuota tiskirättiin käytettyä hamppulankaa. Kerällä. Mutta ei millä tahansa kerällä. Tämä on ihka ensimmäinen itse kerimäni kerä, jossa langan on tarkoitus juosta kerän sisältä. Ajattelin aina, että sellaisen kerän aikaansaaminen vaatii jotain mystisiä taitoja tai vähintäänkin kerijälaitteen. Mutta eipäs tarvittukaan! Tarvittiin yksi mies, joka toi kirjakaupasta Neulojan niksit -nimisen kirjan sekä vähäsen uskallusta ryhtyä toimeen. Tuon kerän perässä ei tarvinnut juosta, koska se nökötti suhteellisen nätisti sohvalla koko virkkausoperaation ajan. Ja lankakin juoksi kerän sisältä oikein hyvin. Näitä siis lisää jatkossakin. Seuraavaksi koetan jotain pehmeämpää lankaa ja katson, saanko sellaisen kerän pysymään koossa. Vapiskaa lankavyyhdit, täältä tullaan...

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Menee se viisaskin vipuun

Ja minä myös.

Tarina on seuraavanlainen. Neulojalla on kaksi vyyhtiä ihanaista, käsinvärjättyä lankaa. Niitä on silitelty ja ihailtu, on mietitty ja pohdittu. Että mitä tekisi. Lopulta valitaan perusohje ylhäältä alas neulottavalle raglan-puserolle. Tehdään mallitilkkua, lasketaan ja mittaillaan. Ja lopulta ollaan valmiita aloittamaan. Mielessä on kevätneule, jolle on melkein jo asusteetkin suunniteltu valmiiksi. Homma etenee reippaasti, päästään jo siihen vaiheeseen että hihat ja vartalo-osan voi erottaa toisistaan. Päätetään neuloa ensin vartalo-osaa niin kauan kuin ensimmäistä vyyhtiä riittää. Ja hyvin sitä riittääkin. Toisella vyyhdillä aloitetaan hihoja. Mukavasti taas alkaa, mutta sitten alkaa jotenkin näyttää oudolta. Että ihan kuin ei tulisikaan samanlaista jälkeä kuin ensimmäisestä vyyhdistä. Että ihan kuin ne olisivatkin vähän eri värisiä, eri sävyisiä. Järkikulta tulee jälkijunassa mukaan. Lanka on käsinvärjättyä. Siis yksilöllistä. Sellaista, jota yleensä kehoitetaan neulomaan kahdelta kerältä raidoittaen. Jotta värierot tasoittuvat. Niinpä.


Nyt sitten pitäisi päättää, että mitä tehdä. En osaa päättää, häiritseekö väriero vai ei. Koittaisinko hämätä silmää lisäämällä yksivärisellä raidan vaihtumiskohtien väliin? Purkaisinko koko tekeleen? Aloittaisinko uudelleen raidoittamalla? Taitaa tämä yritelmä jäädä toviksi hautumaan.

Harmistusta lievittääkseni aloitin sitten ihan uuden neuleen. Tästä tullee liivintapainen.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Lumityövermeitä

Lunta on tälle talvelle riittänyt ja sitä myötä myös lumitöitä. Ja kuumahan sellaisessa puuhassa tulee. Pikkulintu lauloi, että anoppilassa ei ollut ihan tarpeeksi vaihtopipoja kuumapäiselle lumityömiehelle. Joten neulojan piti tarttua toimeen ja pelastaa tilanne. Ja sattuipa siinä syntymäpäivätkin juuri sopivasti hollille.

Tällaisia puikoilta tipahti:

Lanka: Garnstudio Drops Merino

Malli: Turn a Square
Lanka: Garnstudio Drops Merino

torstai 24. helmikuuta 2011

Kaikkenlaista sitä on jo tullut yriteltyä ja vieläkin haasteita piisaa

Tällaisen hauskan meemin löysin Kerällä ja kukkopilli -blogeista. Tämä avulla voinkin näppärästi vähän esitellä itseäni.

Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut
- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
 -puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa 
- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen

- sukat kärjestä varteen 
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)- lomaneuleita- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita  (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita 
- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa

Olen
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen neulonut
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa
-kasviväreillä

Olen huovuttanut

Olen
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni

Olen osallistunut
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut
- lapsen neulomaan
- miehen neulomaan

Alku

Aloittamisessa on jotakin hyvin jännittävää. On jonkin uuden alussa eikä voi tietää, mitä on tulossa. Ei aina edes sitä, mistä on tulossa ja mihin menossa. Tämä blogi on minulle sellainen. Uusi maailma. Katsotaan, mihin se minut vie.

Aloittamisessa olen kyllä hyvä muutenkin. Loppuunsaattaminen sen sijaan tuottaa välillä haasteita. Suurella innolla aloitettu neule painuu korin pohjalle ja unohtuu sinne, sukkaparista valmistuu toinen tai lapaset jäävät kuukausiksi odottamaan päättelyä. Toisaalta uusi myssy voi valmistua illassa, kun inspiraatio iskee. Toisinaan yhden viikon aikana saan valmiiksi useita keskeneräisiä töitä. Käsityöt ovat harrastus, tässä ei ole paineita eikä stressiä. Teen sitä, mikä milloinkin kiinnostaa ja mukavalta tuntuu. Ne työt valmistuvat, joiden on tarkoituskin valmistua. Toisten ikuinen kohtalo on jäädä ufoiksi.

Tässä pieni otos nykyisistä keskeneräisyyksistä: