Tilannepäivitys

Neule- ja virkkausrintamalla on hiljaista. Nimittäin valmistumisen suhteen. Kaikenlaista on tekeillä, mutta mikään ei valmistu. Matkahan se on tärkeä eikä päämäärä ja niin pois päin. Eikö vain?

Tästä lähtökohdasta onkin sitten vallan loogista, että ilmoittauduin mukaan KYH-tempaukseen. Kesäyön hullutuksen ideana on kesäkuun alusta juhannuspäivään aloittaa 25 työtä ja saada ne valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Päätön ajatus, mutta niin kovin hykerryttävän hauska!

Seuraavat pari viikkoa täällä sitten suunnitellaan ahkerasti, selataan nettiä, lehtiä ja kirjoa sekä pengotaan lankavarastoa. Ehkä, mahdollisesti, kenties tulee hankittua jotain uuttakin tätä tempausta varten. Mikä loistava tilaisuus testata uusia lankoja!

Koska kuvia valmistuneista töistä ei ole esittää, niin laitetaan sitten yhteen Iisakin kirkkoon liittyvä kuva. Jokunen vuosi sitten aloitin isoäidinneliöistä parisängyn päiväpeittoa. Nyt on tilkkujen yhdistämisvaihe jo hyvässä menossa, mutta tässä vaiheessa vasta mallailtiin ja lajiteltiin tilkkuja, yhdessä avustajan kanssa:

Tiskirätti, tiedän sen...

... mutta ylpeä sellainen. Sielun Veljiä mukaillakseni.

Pienenä välityönä syntyi tiskirätti. Ihan perusmallia, kiinteitä silmukoita takareunoihin virkaten. Ohje Tove Fangin kirjasta Nyt virkkaamaan!, vaikka eipä tällaiseen varsinaisesti ohjetta tarvitakaan. Lankana Lanaknitsin Allhemp6 hamppulanka. Aika jäykkää ja karkeaa lankaa, mutta tähän tarkoitukseen varmaan ihan sopivaa. Rätti pitänee käyttää vielä pesukoneen kautta, että saisi vähän imukykyä.

Koko noin 28 x 28 cm

Lähikuva silmukan takareunaan virkatuista kiinteistä silmukoista

Ylläoleva tiskirätti ei kuitenkaan ole se varsinainen ylpeydenaihe, vaikka toki olen tyytyväinen, että vähintäänkin vuoden miettimisen ja langan kaappimarinoinnin jälkeen jotain valmistakin syntyi. Ei, se varsinainen ylpeyden aiheuttaja on tämä:

Niin, se on tuota tiskirättiin käytettyä hamppulankaa. Kerällä. Mutta ei millä tahansa kerällä. Tämä on ihka ensimmäinen itse kerimäni kerä, jossa langan on tarkoitus juosta kerän sisältä. Ajattelin aina, että sellaisen kerän aikaansaaminen vaatii jotain mystisiä taitoja tai vähintäänkin kerijälaitteen. Mutta eipäs tarvittukaan! Tarvittiin yksi mies, joka toi kirjakaupasta Neulojan niksit -nimisen kirjan sekä vähäsen uskallusta ryhtyä toimeen. Tuon kerän perässä ei tarvinnut juosta, koska se nökötti suhteellisen nätisti sohvalla koko virkkausoperaation ajan. Ja lankakin juoksi kerän sisältä oikein hyvin. Näitä siis lisää jatkossakin. Seuraavaksi koetan jotain pehmeämpää lankaa ja katson, saanko sellaisen kerän pysymään koossa. Vapiskaa lankavyyhdit, täältä tullaan...

Menee se viisaskin vipuun

Ja minä myös.

Tarina on seuraavanlainen. Neulojalla on kaksi vyyhtiä ihanaista, käsinvärjättyä lankaa. Niitä on silitelty ja ihailtu, on mietitty ja pohdittu. Että mitä tekisi. Lopulta valitaan perusohje ylhäältä alas neulottavalle raglan-puserolle. Tehdään mallitilkkua, lasketaan ja mittaillaan. Ja lopulta ollaan valmiita aloittamaan. Mielessä on kevätneule, jolle on melkein jo asusteetkin suunniteltu valmiiksi. Homma etenee reippaasti, päästään jo siihen vaiheeseen että hihat ja vartalo-osan voi erottaa toisistaan. Päätetään neuloa ensin vartalo-osaa niin kauan kuin ensimmäistä vyyhtiä riittää. Ja hyvin sitä riittääkin. Toisella vyyhdillä aloitetaan hihoja. Mukavasti taas alkaa, mutta sitten alkaa jotenkin näyttää oudolta. Että ihan kuin ei tulisikaan samanlaista jälkeä kuin ensimmäisestä vyyhdistä. Että ihan kuin ne olisivatkin vähän eri värisiä, eri sävyisiä. Järkikulta tulee jälkijunassa mukaan. Lanka on käsinvärjättyä. Siis yksilöllistä. Sellaista, jota yleensä kehoitetaan neulomaan kahdelta kerältä raidoittaen. Jotta värierot tasoittuvat. Niinpä.

Nyt sitten pitäisi päättää, että mitä tehdä. En osaa päättää, häiritseekö väriero vai ei. Koittaisinko hämätä silmää lisäämällä yksivärisellä raidan vaihtumiskohtien väliin? Purkaisinko koko tekeleen? Aloittaisinko uudelleen raidoittamalla? Taitaa tämä yritelmä jäädä toviksi hautumaan.

Harmistusta lievittääkseni aloitin sitten ihan uuden neuleen. Tästä tullee liivintapainen.

Lumityövermeitä

Lunta on tälle talvelle riittänyt ja sitä myötä myös lumitöitä. Ja kuumahan sellaisessa puuhassa tulee. Pikkulintu lauloi, että anoppilassa ei ollut ihan tarpeeksi vaihtopipoja kuumapäiselle lumityömiehelle. Joten neulojan piti tarttua toimeen ja pelastaa tilanne. Ja sattuipa siinä syntymäpäivätkin juuri sopivasti hollille.

Tällaisia puikoilta tipahti:

Malli: Jacques Cousteau Hat

Lanka: Garnstudio Drops Merino

Malli: Turn a Square
Lanka: Garnstudio Drops Merino

Kaikkenlaista sitä on jo tullut yriteltyä ja vieläkin haasteita piisaa

Tällaisen hauskan meemin löysin Kerällä ja kukkopilli -blogeista. Tämä avulla voinkin näppärästi vähän esitellä itseäni.

Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut
- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
 -puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja

- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa 

- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen 

- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)- lomaneuleita- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita  (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita 

- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa

Olen
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen neulonut
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa
-kasviväreillä

Olen huovuttanut

Olen
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni

Olen osallistunut
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut
- lapsen neulomaan
- miehen neulomaan

Alku

Aloittamisessa on jotakin hyvin jännittävää. On jonkin uuden alussa eikä voi tietää, mitä on tulossa. Ei aina edes sitä, mistä on tulossa ja mihin menossa. Tämä blogi on minulle sellainen. Uusi maailma. Katsotaan, mihin se minut vie.

Aloittamisessa olen kyllä hyvä muutenkin. Loppuunsaattaminen sen sijaan tuottaa välillä haasteita. Suurella innolla aloitettu neule painuu korin pohjalle ja unohtuu sinne, sukkaparista valmistuu toinen tai lapaset jäävät kuukausiksi odottamaan päättelyä. Toisaalta uusi myssy voi valmistua illassa, kun inspiraatio iskee. Toisinaan yhden viikon aikana saan valmiiksi useita keskeneräisiä töitä. Käsityöt ovat harrastus, tässä ei ole paineita eikä stressiä. Teen sitä, mikä milloinkin kiinnostaa ja mukavalta tuntuu. Ne työt valmistuvat, joiden on tarkoituskin valmistua. Toisten ikuinen kohtalo on jäädä ufoiksi.

Tässä pieni otos nykyisistä keskeneräisyyksistä: